Modernia arkkitehtuuria

Aika kauhea se on, mutta niin oli värivaihtoehdotkin :D

Viikko alkoi vauhdilla, kun puoli yhdeksäksi oli löydettävä muut koululaiset Budějovickán metroaseman lähettyviltä, ja kahden opettajan johdolla kiersimme lähialueita pysähdellen sopiville kuvauspaikoille. Paikka oli valittu rakennustensa perusteella sillä vuorossa oli modernin arkkitehtuurin kuvausta ja niitä lähistöltä löytyikin. Aurinko oli jo korkealla aloittaessamme, mutta vielä oli aikaa keskipäivään ja pilviä ei onneksi tällä kertaa ollut. Ainoa valokuvausta vaikeuttava tekijä oli nyt valo, joka suorana heijastuksena on liian kirkas kuvattavaksi. Yleensä valokuvaan mahdollisimman pienellä aukolla aikaa säädellen, jolloin tärähdyksen vaara kuvia ottaessa ei ole niin suuri, mutta tällä kertaa oli tehtävä toisin. Pienellä f-luvulla taivas ei ylivalottunut ja ikkunoiden heijastukset säilyivät paremmin, jolloin lasiseinistä sai hienoja kuvia. Monilla, kuten minullakin, oli jalusta mukana, sillä ajan laskiessa alle 1/30, kuvat tärähtävät lähes aina. Kolmijalan kanssa voi erittäin pitkällä valotusajalla saada häiritsevät liikkuvat kohteetkin karsittua kuvista tai vähintäänkin saada sumeiksi. Kiertelimme pitkälle iltapäivään asti, kunnes sovimme jatkavamme kuvien käsittelyllä ja arvioinnilla seuraavana perjantaina. Sain siis vapaan iltapäivän blogin historiapäivityksen kuvien retusointiin ja faktojen etsimiseen. Se veikin sitten paljon pidempään kuin oletin ja usean myöhäisen illan jälkeen sain suurimman osan aikomistani faktoista kirjoitettua. Valtavasti siinä saikin tehdä taustatutkimusta ja kuvien ongelmat olivat tyypillisiä: ne olivat joko liian kiiltäviä tai liian tummia ja kaikkien värisävyt olivat ehkä keltapunaiseen päin, mutta erota nyt siinä sitten, mikä on maalauksen kellastumista ja mikä johtuu keltaisesta valosta.

Tiistai oli jälleen helteinen ja tukahduttavan hiostava ja koulua jälleen koko päivälle. Pauliinan jalka oli ottanut askeleen huonompaan suuntaan ja hän jäi asunnolle suunnatessani aamu yhdeksään kouluun. Ensin tiedossa oli Vladimirin maalaustunti aiheenaan lasipulloja sekä erinnäisiä kevyitä esineitä, jotka heiluivat tuulettimen pyöriessä. Työhön oli siis saatava liikkeen tuntua asetelman joukkoon ja ilmaistava se ekspressiivisesti. Hieman meni minulta ohi, ja eihän se työ kauhean onnistunutkaan ollut. Sain kritiikkiäkin liian staattisesta maalauksesta. Tuli samalla todettua, että temperavärit voivat homehtua. Yhdestä purkista leijui voimakas mädän kanamunan haju avatessa ja homeessahan se oli. Oppilailla kun yleensä on omat värit, niin koulun maalit ovat varmaan vähemmällä käytöllä. Tarvikkeet ovat muutenkin usein vähän sinnepäin ja kyseenalaisessa kunnossa, mutta tämä onkin mainos- eikä taidealan koulu. Iltapäivästä sain taas kehittää lisää filmiä ja tällä kertaa sain kaksi filmiä kehitettyä samassa ajassa kuin viimeksi yhden. Alkaa siis sujua. Vähän tosin jännitti veden lämpötila, kun ei ollut mitään, millä sitä mitata, mutta eivät ne ihan huonoilta näyttäneet. Toinen filmi oli tällä kertaa T-Max 100, ja sillä oli myös ottamani kaksoisvalotuskuvat, joista toivottavasti edes yksi on onnistunut. Nyt on sitten reilu sata kuvaa odottamassa kehitystä valokuviksi asti.

Lopuksi vielä muokkaamattomia kuvia (eli rakennukset ovat vielä vinoja ja katulamppuja ei ole siistitty pois) modernin arkkitehtuurin kuvauksen tunnilta: