Ja lisää museoita ja näyttelyitä

Muchan lasimaalauksesta Pyhän Vituksen katedraalista (Pauliinan kuva)

Koska eläintarhareissu keskiviikolta peruuntui, hyödynsimme ajan kiertämällä Prahan linnan rakennuksia, joihin saa viikonloppuisin jonottaa kuin kesällä huvipuistoon. Otin mukaani tällä kertaa filmikameran, joten valokuvat tältä reissulta ovat Pauliinan ottamia. Omista kuvistani (mikäli onnistuvat) laitan pari tänne näytille, kunhan saan kehitettyä. Emme kiertäneet aivan kaikkia mahdollisia rakennuksia, mutta Pyhän vituksen katedraali oli pakollinen. Suuret goottilaiset kirkot hämmästyttävät aina, kun on tottunut pieniin ja vaatimattomiin suomalaiskirkkoihin. Lasimaalauksista osa oli Muchan tekemiä, minkä tunnisti saman tien hänen persoonallisesta kädenjäljestään. Kirkas aamupäivän valo siivilöity lämpimissä kullanhohtoisissa väreissä ja antoi hienot olosuhteet valokuvaukselle. Filmini on toki mustavalkoista, minkä yritin pitää mielessä kuvauskohteita valitessani. Kun värit ovat upeat, sen unohtaa niin herkästi. Kävimme myös vanhassa kuninkaallisessa palatsissa sekä erittäin vanhassa Pyhän Yrjön basilikassa, mutta erityisen mielenkiintoinen oli kultainen kuja. Se koostuu pienistä vanhoista asumuksista, joissa on nykyään pääosin pieniä myymälöitä, mutta erityisesti pidin museosta, jossa oli vanhoja haarniskoja ja aseita, sekä Daliborin tornista. 

Kultaisen kujan haarniskoja, joita oli vielä paljon enemmän
(Pauliinan kuva)

Torstain kuvanmuokkauspäivä vaihtui yllättäen workshop-kurssin tehtävien kritiikkiin. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, nämä "pajat" eivät ole varsinaisia oppitunteja, vaan niillä opettavat usein koulun ulkopuoliset ja hyvin arvostetut alan ammattilaiset. Esimerkiksi Liba Taylorin pitämä tunti dokumentaarisesta valokuvauksesta oli juuri tällainen. Tällä kertaa opettajana oli erittäin arvostettu tsekkiläinen valokuvaaja Antonin Kratochvil. Hän otti meidät vastaan hyvällä englannilla ja huumorintajulla ja saimme seurata kritiikkiä, josta emme puheen perusteella ymmärtäneet mitään, mutta eleet ja ilmeet kertoivat paljon sekä poistettujen kuvien määrä. Tunnin jälkeen lähdimme DOX-galleriaan katsomaan R200 Non-fiction -installaatiota, johon Antonin oli ottanut valokuvat ja samalla lipulla toki pääsimme tutustumaan koko galleriaan. Huomaavaisena herrana Antonin tarjosi meille kyydin paikan päälle, kun Pauliinan jalka ei vieläkään tykkää pitkistä kävelymatkoista, ja sisäänpääsyn galleriaan. Kieltämättä olisi ollut mukava keskustella hänen kanssaan enemmän, kuin mitä ehdimme. Näyttelyitä oli enemmänkin ja kieltämättä eniten viehätyin art brut -näyttelystä, joka koostui teoksista ja tekijöistä otetuista valokuvista. Valokuvia oli myös kahdesta suomalaisesta ITE-taiteilijasta: Veijo Rönkkösestä sekä Ensio Sinistöstä. Perjantaina jatkoimme valokuvien muokkausta pitkästä aikaa opettajan johdolla. Saimme palautetta tekemistämme kuvista sekä aloitimme julisteen tekemisen. Onnistuin tekstin muotoilussa aika hyvin, mutta jumittava kone esti tallennuksen, joten lopputulos tulee nähtäväksi myöhemmin. Asia ei erityisemmin ärsyttänyt, sillä ostin vihdoin oman filmikameran.

Uusin aarteeni: Nikon FM2